Aiemmin keväällä Suomen Kuvalehti julkaisi epäillyn kuntaliitoskartan, joka sai erittäin kylmän vastaanoton ympäri Suomea.
Eikä ihme, Suomi oli maakunnissa niputettu maantieteellisesti, ilman paikallistason tuntemusta, muutamiksi isoiksi kaupungeiksi ja kunniksi.
Eilen julkaistiin sitten virallinen Valtioneuvoston suunnittelema kuntakartta, jonka järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä.
Kirjoitan nyt aluetasolla, sillä oman kaupungin päätökset ja ajatukset ovat täysin hämärän peitossa.
Kaikki kirjoitettu teksti on siis minun henkilökohtaisia mietteitäni, eivätkä suinkaan totuuksia tai jo lukkoon lyötyjä päätöksiä.
Pidätän oikeuden mielipiteeni vaihtamiseen.
Oman kotikunnan nurkillaValtioneuvoston esityksessä Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska muodostaa yhden noin 44 000 asukkaan kunnan,
jonka arvioidaan esityksessä olevan suhteellisen vahva.
Vahva tosiaan paperilla, mutta entäpä todellisuudessa?
Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan liitto ei vain todellisuudessa toimi.
Sievi, Kalajoki ja Nivala ovat kuitenkin sen verran kaukana toisistaan.
jonka arvioidaan esityksessä olevan suhteellisen vahva.
Vahva tosiaan paperilla, mutta entäpä todellisuudessa?
Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan liitto ei vain todellisuudessa toimi.
Sievi, Kalajoki ja Nivala ovat kuitenkin sen verran kaukana toisistaan.
Toivon hartaasti, että mikäli asiasta aiotaan tehdä päätöksiä, siitä järjestetään äänestys.
Äänestys siksi, että kaupunkimme päättäjät eivät lähde tekemään edes tunnusteluja ilman kalajokisten (enemmistön) tukea.
En usko monen muun ihmisen tavoin pakkoliitoksiin vaan aitoon haluun muodostaa uusi kunta, kuten Kalajoki on onnistunut (ainakin jossain määrin) Raution ja Himangan kanssa muodostamaan.
Tunnusteluja esimerkiksi Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen suuntaan kannattaisi siis tehdä vieläkin, jos niitä on suoritettu aiemminkin.
Tunnusteluja esimerkiksi Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen suuntaan kannattaisi siis tehdä vieläkin, jos niitä on suoritettu aiemminkin.
Asukkaita meillä Kalajoella on noin 12 618 henkeä, joista työikäisiä on noin 62 prosenttia.
Tässä esitetyssä liitoksessa kaikki kunnat, pois lukien Kalajoki, kuuluvat Ylivieskan ja Oulaisten työssäkäymisalueeseen ja lisäksi palvelukuntayhtymä Kalliossa ovat kaikki muut kunnat, paitsi Kalajoki, Merijärvi ja Oulainen.
Kallio on osoittautunut melkoiseksi riskinotoksi, josta olemme jo lehdistäkin lukeneet ja kuulleet.
Kalajoen EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA tule sotkeutua Kallioon, jota ainakin Alavieskassa pidetään totaalisena virheenä (alijäämä kasvaa jatkuvasti).
Kallio on osoittautunut melkoiseksi riskinotoksi, josta olemme jo lehdistäkin lukeneet ja kuulleet.
Kalajoen EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA tule sotkeutua Kallioon, jota ainakin Alavieskassa pidetään totaalisena virheenä (alijäämä kasvaa jatkuvasti).
Miten juuri talousvaikeuksissa rypevä Nivala saa erityisoikeuden valita, kumpaan uuteen kuntaan (Ylivieska- tai Haapajärvi-vetoiseen) se tahtoo liittyä?
Ai niin, se on kai jonkinasteista korruptiota, onhan nivalalaisia jokunen tuolla isolla kirkolla.
Ei vaan, Nivala kaiketi voisi säilyä itsenäisenä, tehden yhteistyötä esimerkiksi Ylivieskan kanssa.
Ai niin, se on kai jonkinasteista korruptiota, onhan nivalalaisia jokunen tuolla isolla kirkolla.
Ei vaan, Nivala kaiketi voisi säilyä itsenäisenä, tehden yhteistyötä esimerkiksi Ylivieskan kanssa.
Seuraavaksi mietitään kantaani,
Miksi EI esitetylle kuntaliitokselle?
- Kalajoella on investoitu voimakkaasti "Kalajoki-brändiin"
- Kauhuskenaariossa palvelut siirtyvät kokonaan pois Kalajoen kaupungista ydinkunta-Ylivieskaan.
Kirjoitushetkellä Kalajoki pystyy tarjoamaan (lähes) kaikki virastopalvelut suoraan omassa kunnassaan
Lisäksi kunnan kasvu on ollut jatkuvasti nosteessa - Ylivieskan ja Kalajoen strategiat eivät osu monilta osin yksiin
- Kalajoen peruspalveluja ei pidä mielestäni sotkea Kallioon, jotka eivät selkeästi toimi "kuin ajatus"
- Päätöksenteko Ylivieskassa ei varmasti sovi suoraan sellaisenaan Kalajoelle
- Kalajoki on hoitanut talouttaan mallikkaasti (mm. kunnallisveron nostaminen ennakoiden)
- Kalajoen kaavamuutokset ja yrityspuisto-rakentaminen on vasta alkamassa
- Kalajoen teollisuus on jatkuvasti investoinut paikallistasolla (mm. Kalajoen Teräs, Tuontitukku)
- Matkailuun ja sen mainontaan osoitettu panostaminen on Kalajoelle täysin omaa luokkaansa
Miksi KYLLÄ esitetylle kuntaliitokselle?
Pidän esitettyä, eteläisen Pohjois-Pohjanmaan kuuden kunnan muodostamaa uutta kuntaa silkkana typeryytenä.
Ja näin kirjoitettuna, miinuksia on edelleen enemmän kuin plussia, kalajokisen silmin.
Vaihtoehtoja paikkakuntalaisen silmin
Mielestäni Kalajoen olisi järkevämpää lähteä neuvottelemaan Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kanssa vapaaehtoisesti, sillä ne olisivat huomattavasti esitettyä liitosta "mielekkäämpiä" kumppaneita.
Alavieska
Alavieskan talous on heikolla tolalla, suurin menoerä on ollut palvelukuntayhtymä Kallio.
Yhteensä tällä noin 3000 asukkaan pienkunnalla on alijäämää kolme miljoonaa euroa, jonka maltillinenkin pienentäminen vaatii ihmeitä.
Luonnollisena vaihtoehtona maantieteellisesti emokunnaksi on Kalajoki, jonka talouden hoidolla alijäämää saataisiin pienennettyä huomattavasti helpommin.
Vaihtoehtoisesti Alavieska liittynee Ylivieskaan.
Merijärvi
Kalajoki tekee jo nykyisellään yhteistyötä Merijärven kanssa peruspalvelujen kautta, joten näkisin liittymisen Kalajokeen luonnollisena jatkumona tälle yhteistyölle, sillä noin 1200 asukkaan kuntaa on mielestäni täysin mieletöntä pyörittää.
Luonnollisena maantieteellisenä vaihtoehtona Kalajoki olisi oiva kumppani.
Vaihtoehtoisesti Merijärvi liittynee Oulaisiin.
Pyhäjoki
Pyhäjoella asuu likimain 3500 asukasta, mutta sen ydinvoimala-hankkeen vuoksi kuntaan virtaa palveluja, työpaikkoja ja verotuloja erittäin paljon.
Tämä tekee mielestäni Pyhäjoesta erittäin varteenotettavan vaihtoehdon kuntaliitoksissa, tasaisen varmat verotulot synnyttävät mahdollisuuden taata loistavat peruspalvelut koko uuden kunnan alueella.
Vaihtoehtoisesti Pyhäjoki liittynee Raaheen, joka on maantieteellisesti luontevampi kumppani.
Oma mallini kuntaliitoskartaksi
Omassa mallissani eteläinen Pohjois-Pohjanmaa näyttäisi siis siltä, että se muodostuisi neljästä kunnasta, joita olisivat Kalajoki, Oulainen, Ylivieska ja Raahe.
Uusi Kalajoki näyttäisi siis joltakin seuraavista
- Ylivieskan investoinnit (vaikka velkaisetkin) lisäisivät yritysten kiinnostusta kuntaan
- Ammatti-Korkeakoulu säilyisi entistä suuremman asukaspohjan ansiosta vielä nykyistäkin varmemmin
- Polittinen kenttä on lähellä toisiaan Kalajoella ja Ylivieskassa
- Rahjan satamarata-hanketta olisi helpompi viedä eteenpäin yhtenä isona kuntana
Pidän esitettyä, eteläisen Pohjois-Pohjanmaan kuuden kunnan muodostamaa uutta kuntaa silkkana typeryytenä.
Ja näin kirjoitettuna, miinuksia on edelleen enemmän kuin plussia, kalajokisen silmin.
Vaihtoehtoja paikkakuntalaisen silmin
Mielestäni Kalajoen olisi järkevämpää lähteä neuvottelemaan Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kanssa vapaaehtoisesti, sillä ne olisivat huomattavasti esitettyä liitosta "mielekkäämpiä" kumppaneita.
Alavieska
Alavieskan talous on heikolla tolalla, suurin menoerä on ollut palvelukuntayhtymä Kallio.
Yhteensä tällä noin 3000 asukkaan pienkunnalla on alijäämää kolme miljoonaa euroa, jonka maltillinenkin pienentäminen vaatii ihmeitä.
Luonnollisena vaihtoehtona maantieteellisesti emokunnaksi on Kalajoki, jonka talouden hoidolla alijäämää saataisiin pienennettyä huomattavasti helpommin.
Vaihtoehtoisesti Alavieska liittynee Ylivieskaan.
Merijärvi
Kalajoki tekee jo nykyisellään yhteistyötä Merijärven kanssa peruspalvelujen kautta, joten näkisin liittymisen Kalajokeen luonnollisena jatkumona tälle yhteistyölle, sillä noin 1200 asukkaan kuntaa on mielestäni täysin mieletöntä pyörittää.
Luonnollisena maantieteellisenä vaihtoehtona Kalajoki olisi oiva kumppani.
Vaihtoehtoisesti Merijärvi liittynee Oulaisiin.
Pyhäjoki
Pyhäjoella asuu likimain 3500 asukasta, mutta sen ydinvoimala-hankkeen vuoksi kuntaan virtaa palveluja, työpaikkoja ja verotuloja erittäin paljon.
Tämä tekee mielestäni Pyhäjoesta erittäin varteenotettavan vaihtoehdon kuntaliitoksissa, tasaisen varmat verotulot synnyttävät mahdollisuuden taata loistavat peruspalvelut koko uuden kunnan alueella.
Vaihtoehtoisesti Pyhäjoki liittynee Raaheen, joka on maantieteellisesti luontevampi kumppani.
Oma mallini kuntaliitoskartaksi
Omassa mallissani eteläinen Pohjois-Pohjanmaa näyttäisi siis siltä, että se muodostuisi neljästä kunnasta, joita olisivat Kalajoki, Oulainen, Ylivieska ja Raahe.
Uusi Kalajoki näyttäisi siis joltakin seuraavista
- Kalajoki I (Alavieska, Kalajoki , Merijärvi, Pyhäjoki) => noin 20 000 asukasta
- Kalajoki II (Alavieska, Kalajoki, Merijärvi) => noin 17 000 asukasta
- Kalajoki III (Alavieska, Kalajoki) => noin 16 000 asukasta
- Kalajoki IV (Kalajoki, Merijärvi, Pyhäjoki) => noin 17 000 asukasta
- Kalajoki V (Kalajoki, Merijärvi) => noin 14 000 asukasta
- Kalajoki VI (Kalajoki, Pyhäjoki) => noin 16 000 asukasta
- Kalajoki VII (Alavieska, Kalajoki, Pyhäjoki) => noin 19 000 asukasta
Miltä ajatukseni kuulostaa, voisiko tämä olla toteutuskelpoinen tapa muodostaa valtioneuvoston vaatiman suhteellisen vahvan kunnan?
Riittääkö tämä siihen, että säästöjä saadaan tarpeeksi?
Mitä kukin kunta hyötyisi liitostaan Kalajoen kanssa?
En ota kantaa siihen, miten Oulaisten tai Raahen kohdalla pitäisi menetellä, kun en ole niiden talouteen tai kunnallispolitiikkaan sen kummemmin perehtynyt.
Kommentteja otetaan vastaan, niin puolesta, kuin vastaankin.
Tärkeintä on nyt saada asukkaiden ääni kuuluviin siten, ettei mitään peruuttamatonta ehdi tapahtua.
Mietteliäin terveisin
Markus Haapasaari
Riittääkö tämä siihen, että säästöjä saadaan tarpeeksi?
Mitä kukin kunta hyötyisi liitostaan Kalajoen kanssa?
En ota kantaa siihen, miten Oulaisten tai Raahen kohdalla pitäisi menetellä, kun en ole niiden talouteen tai kunnallispolitiikkaan sen kummemmin perehtynyt.
Kommentteja otetaan vastaan, niin puolesta, kuin vastaankin.
Tärkeintä on nyt saada asukkaiden ääni kuuluviin siten, ettei mitään peruuttamatonta ehdi tapahtua.
Mietteliäin terveisin
Markus Haapasaari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti